Mitä datakeskukset merkitsevät suomalaisille paikkakunnille? Katsaus REPAIR-hankkeen datakeskustyöpajoihin
Joonas Virkki
Joahna Kuiper / https://betterimagesofai.org / https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/
Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) ilmoitti maaliskuun alussa X-viestipalvelussa julkaisemassaan viestissä, että hallitus aikoo luopua veroedusta, jota sähköä massiivisesti syövät datakeskukset ovat toistaiseksi nauttineet. Muutos tarkoittaa sitä, että aikaisemmin matalampaan verokantaan luokitellut datakeskukset joutuvat jatkossa maksamaan sähköstään samassa suhteessa arvonlisäveroa kuin kuluttaja-asiakkaat. Samaan aikaan Suomessa on käynnissä ennennäkemätön datakeskushankkeiden aalto, johon uudistuksen pelätään vaikuttavan kielteisesti.
Datakeskukset ovat olleet kevään 2025 aikana toistuvan julkisen keskustelun aiheena. Purran julkaisun jälkeen myös muut ministerit ovat ottaneet kantaa datakeskuksiin.
Tuovatko datakeskukset todellisuudessa sellaista taloudellista elinvoimaa ja kasvua, jota niiltä toivotaan? Miten datakeskuksiin kytkeytyviin ongelmiin tulisi varautua Suomessa paremmin? Järjestimme keväällä 2025 kolme työpajaa, joissa asiantuntijat ja päättäjät jakoivat näkemyksiään datakeskusten merkityksestä suomalaiselle yhteiskunnalle ja alueille.
Datakeskusten politisoituminen maailmalla
Datakeskuksiin liittyy haasteita ja kiistanalaisia kysymyksiä monissa maissa, joissa keskustelu on politoisutunut jo pitkään. Ongelmallisia ovat esimerkiksi tilanteet, joissa datakeskusten luoma sähköverkon kapasiteettipula on vaikeuttanut muuta aluekehitystä, niiden luomat työllisyyslupaukset ovat olleet liioiteltuja tai demokraattiset prosessit puutteellisia.
Ensimmäinen työpaja järjestettiin yhteistyössä Finnish Data Center Association -yhdistyksen kanssa. Datakeskusten parissa työskentelevien asiantuntijoiden työpajan puheenvuoroissa korostettiin Suomen yhteiskuntarakenteen eroavaisuuksia suhteessa maihin, joissa datakeskukset ovat päätyneet poliittisen keskustelun kohteeksi. Kriittisenä nähtiin myös yhteiskunnallinen varautumistyö esimerkiksi sähkön riittävyyden ja kantaverkon kantokyvyn kannalta, jotta ongelmia voidaan estää.
Lisäksi työpajassa jaettiin laajalti näkemys siitä, että datakeskustoiminnan merkitys kasvaisi digitalisaation myötä entisestään tulevaisuudessa. Osallistujien mukaan pitäisi edistää sellaisia politiikkatoimia, jotka entisestään kehittävät alueellista vetovoimaa datakeskustoiminnan laajentamiselle.
Datakeskusten merkitys paikkakunnille
Toinen datakeskustyöpaja järjestettiin Mäntsälässä, jossa sijaitsevat sekä Vernen että Nebiuksen datakeskukset. Työpajaan osallistui Mäntsälän poliittisia päättäjiä, kaupungin virkahenkilökuntaa sekä paikallisen elinkeinoelämän ja median edustajia. Yhteisissä keskusteluissa korostettiin datakeskusten positiivisia vaikutuksia alueen elinvoimalle, jotka ilmenevät erityisesti kiinteistöverosta saatavien tuottojen kautta.
Myös työllisyysvaikutukset nostettiin esille, vaikka osallistujat tunnistivakin niiden vaikutuksen ennustuksia maltillisemmaksi. Osallistujien mukaan on myös tärkeää, että datakeskusten rakentamisessa otetaan huomioon kaupunkikuva ja esteettiset arvot.
Kolmas datakeskustyöpaja järjestettiin Haminassa, jonka alueella on vuodesta 2011 alkaen toiminut Googlen datakeskus, jota on myöhemmin laajennettu lukuisia kertoja. Yhdysvaltalaisjätin investointia kuvattiin työpajassa paikkakunnan tulevaisuususkon palauttaneena muutoksena. Investoinnin merkitys kiteytyi datakeskuksen sijoittumisessa edellisvuonna lakkautetun Summan paperitehtaan tiloihin. Osallistujien mukaan datakeskus elvyttää kaupungin elinkeinoelämää, ja osallistuu myös vihreän siirtymän toteuttamiseen keskuksen käytöstä syntyvän hukkalämmön hyödyntämisen kautta.
Datakeskusten rooli energiainfrastruktuurissa voi luoda haavoittuvuuksia, joiden myötä kunnat ovat riippuvaisia teknologiayritysten kanssa tehdyistä sopimuksista. Osallistujat eivät kuitenkaan nähneet todennäköisenä, että globaalien arvoketjujen riskitekijät realisoituisivat siten, että datakeskuksen ja kaupungin välisellä riippuvuussuhteella olisi vaikutusta alueen toimintaan.
Keskeiseksi eroksi esimerkiksi venäläisen Yandexin datakeskusten ja Googlen datakeskusten välillä nähtiin yhdysvaltalaisen liike-elämän itsenäisyys suhteessa valtiovaltaan. Googlen datakeskukseen liitettyä julkisuusvajetta ei nähty ongelmallisena, vaan se nähtiin luonnollisena osana liikesalaisuuksien varjelua ja yhdysvaltalaista yrityskulttuuria.
Paikkakuntien tulee varautua riskeihin
Työpajoissa esitetyt arviot alan kasvusta osoittautuivat paikkansa pitäviksi hyvinkin nopeasti, kun yhdysvaltalainen pääomasijoitusyhtiö Blackstone ilmoitti toukokuussa suunnittelevansa pohjoismaiden suurimman datakeskuksen rakentamista Forssan seudulle. Blackstonen suunnitteleman datakeskuksen kokoluokasta ja merkityksestä kertoo jotain jo se, että toteutuessaan se olisi suurempi kuin kaikki Microsoftin Suomeen toistaiseksi suunnittelemat keskukset yhteensä. Datakeskushankkeita on suunnitteilla myös useilla muilla paikkakunnilla.
Muualla maailmassa Forssaan suunniteltua merkittävästi pienemmätkin datakeskukset ovat aiheuttaneet ongelmia alueiden muun elinkeinoelämän laajentumiselle tai kansallisten ilmastotavoitteiden toteutumiselle. Hankkeiden mittakaavan kasvaessa on siis entistäkin tärkeämpää, että paikkakunnat puntaroivat monipuolisesti datakeskuksiin kytkeytyviä yhteiskunnallisia kysymyksiä.
Kirjoittaja on Demos Helsingin harjoittelija, joka on kiinnostunut digijättien vaikutuksesta demokratian toimintaedellytyksiin.
