Mikä on datakeskuksen todellinen arvo kunnalle?
Pöhinä datakeskusten ympärillä on Suomessa suurta, mutta iso fakta jää helposti hypen jalkoihin: ei ole mitenkään varmaa, että datakeskus kiihdyttää paikkakunnan talouden ja elinvoimaisuuden huippunopeille kierroksille.
Niilo Ahmala haastaa blogissa sitä, mitä oikeasti on datakeskusten tuoma, paljon puhuttu, lisäarvo. Teksti perustuu Ahmalan tuoreeseen maisteritutkielmaan, jota tehdessään hän jalkautui kuntiin haastattelemaan datakeskusten kanssa kunnissa työskenteleviä ja kysyi heiltä: miten paikkakunnat voivat hyötyä datakeskuksista?
Kansalaiskeskustelun kirjo kertoo tekoälyn hähmäisestä roolista
Millaista kansalaiskeskustelua käydään tekoälyn ympärillä? Tästä saatiin maistiaiset elokuussa Tampereella järjestetyssä “vuoden tärkeimmässä kansalaiskeskustelussa”, kuten järjestäjät tilaisuutta markkinoivat.
Marja Heinonen kävi kuuntelemassa mistä ja miten puhuttiin. Yleiskuva oli innostunut ja utelias kuitenkin ilman selkeää käsitystä siitä, minne tekoälyn ihmiselämässä ja yhteiskunnassa istuttaa.
Palkittu gradu peräänkuuluttaa asiantuntijavaltaa eläkkeiden AI-päätöksiin
Tekoälyä tuodaan Suomeen(kin) vauhdilla, mutta puheissa sivuutetaan usein se, miten ja minne tekoälyä kannattaa viedä. Zamzam Elmi tutki Eläketurvakeskuksen palkitsemassa pro gradu -työssään, miten työeläkevakuutuksen asiantuntijat suhtautuvat tekoälyn käyttöön työkyvyttömyyseläkkeiden arvioinnissa. Blogissa hän pohtii, millainen työnjako asiantuntijoiden ja tekoälyn välillä voisi oikeasti toimia.
Teknologinen kehitys ei ole tuonut toivottuja säästöjä potilastietojärjestelmiin
Kahdessa aiemmassa blogissa (29.4. ja 19.5.) Ilpo Helén on tarkastellut Suomen potilastietojärjestelmien historian vaiheita alusta tähän päivään. Tässä tekstissä hän pohtii, mitä kaikesta tapahtuneesta voi ajatella - ja oppia.
Alueellinen kunnianhimo ajoi potilastietojärjestelmiä eteenpäin 2010-luvulla
Edellisessä blogissaan (29.4.) Ilpo Helén kuvasi Suomen potilastietojärjestelmien historian alkuvaiheita. Tässä tekstissä matka jatkuu 2010-luvulta eteenpäin. Mukana on alueellista kunnianhimoa, julkishallinnon kaikkien aikojen haastavinta tietohallinnan muutoshanketta sekä Asterin ja Apotin mutkikkaita vaiheita.
Millainen on ollut Suomen terveydenhuollon potilasdigitalisaation polku?
Ilpo Helén tarkastelee blogissaan terveydenhuollon potilasdigitalisaation pitkää kehityskaarta varhaisista sähköisistä potilaskertomuksista 2000-luvun digitalisaatiobuumiin ja nykyisiin suurhankkeisiin. Miten hajanaisesta järjestelmäkentästä syntyi pyrkimys kansalliseen yhtenäistämiseen ja millaisia odotuksia dataohjautuvuuteen ladattiin?
Apotti turhauttaa hoitajia(kin). Mistä se kertoo?
Apottia koskevaa keskustelua leimaa jaettu turhautuminen, mutta mistä tämä tunne oikeastaan kertoo? Hoitajien kokemuksiin perustuva blogi tarkastelee Apottiin liitettyjä lupauksia, arjen käytettävyyttä ja järjestelmää ympäröivää keskusteluilmapiiriä.
Tarvitsemme vilpittömyyttä taklaamaan teknologian tuottamaa kyynisyyttä
Miksi tulevaisuus tuntuu sulkeutuvan, vaikka mahdollisuuksia on enemmän kuin koskaan? Tuore valtiotieteiden maisteri Aukusti Komulainen pureutuu blogissaan teknologian muovaamaan kyynisyyteen - ilmiöön, joka koskettaa erityisesti nuoria.
Voiko digitaalinen infrastruktuuri mennä rikki?
Digitalisaatio on synnyttänyt uudenlaista yhteiskunnan haavoittuvuutta. Kesällä 2024 kyberturvayritys CrowdStriken viallinen päivitys tuotti pari päivää kestäneen valtavan Windows-kaaoksen. Turo-Kimmo Lehtonen kysyy: Mitä yhteiskuntatieteilijät voivat oppia tästä katkoksesta? Mihin käsitteisiin he voivat tukeutua digitaalisen haavoittuvuuden aikakaudella?
What does it mean to repair (with) algorithmic systems?
The journal Science & Technology Studies recently published a special issue with five empirical articles focusing on breakdown, repair, and algorithmic systems in the public sector. In this blog post, the guest editors, Tuukka Lehtiniemi & Heta Tarkkala, sum up the issue’s contributions.
Miksi lääkärit tykkää Eskosta, mutta Apotista ei?
Apotin ongelmista ja Eskon myyntiaikeiden herättämästä vastustuksesta on uutisoitu helmikuussa tiheään. Marja Heinonen huomauttaa blogissaan, että syy siihen, miksi toinen järjestelmistä aiheuttaa jatkuvaa päänvaivaa ja toista puolustetaan intohimoisesti, saattaa löytyä tavasta, jolla niitä on kehitetty.
Voiko tekoäly vapauttaa työn ikeestä?
Tuuli Toivikko avaa blogissaan, mitä tekoäly mahdollistaa tiimityössä – ja mitä ihmisiltä silti vaaditaan, jotta työn kuormittavimmat vaiheet todella kevenevät.
Tekoälyaikana ihmistä pitää suojella itseltään
Digitalisaation ja tekoälyn murroksessa perinteinen ajatus oikeudesta suojata ihmistä ulkopuolisilta uhilta saa uuden, hämmentävän käänteen: pitäisikö oikeuden suojata meitä myös meiltä itseltämme? Jenni Hakkarainen pohtii blogissaan, miten tekoäly haastaa asiantuntijuuden ydintä ja miksi organisaatioiden voi olla tarpeen asettaa rajoja, jotta tarvittava osaaminen säilyy.
Hypen hinta on korjaustyön näkymättömyys
Santtu Räisänen avaa blogissaan, miten hype toimii teknologian kentällä harhautuksen välineenä, ja miksi sen purkaminen on tärkeää.
Tekoäly antaa meille luvan olla tyhmiä
Jos asiantuntijuus perustuu yhä enemmän tekoälyn käyttöön, se voi kaventaa ajattelun monipuolisuutta ja vähentää tarvetta harjoittaa omaa muistia ja tiedonhallintaa. Mutta onko kehityssuuntaa syytä muuttaa, jos asiat kuitenkin sujuvat? Tekeekö tekoäly meistä tyhmempiä vai onko se vain meidän omaa tyhmyyttämme, että ylipäätään käytämme tekoälyä? Raul Haklin ja Pekka Mäkelän blogissa liikutaan isojen kysymysten äärellä.
Repair and the 5Vs of Big Data – In Dialogue With Caddie Alford
On August 20th, Associate Professor of Digital Rhetoric Caddie Alford presented an interdisciplinary work-in-progress talk titled Repair and the 5Vs of Big Data. The talk focused on the harms of Big Tech platformization by drawing on what computer scientists refer to as the “5Vs of Big Data:” value, veracity, volume, variety, and velocity.
Tekoäly tylsiin töihin
Tekeekö tekoäly työstä tylsempää vai vapauttaako se meidät mielekkäämpiin tehtäviin? Tuukka Lehtiniemi tarkastelee kirjoituksessaan, millaisia työtehtäviä kannattaisi siirtää tekoälyn hoidettavaksi ja missä kohtaa automaatio alkaa nakertaa työn merkityksellisyyttä.
Vankilatutkimus ja teknologian hinta – lukijapalautetta
Minna Ruckensteinin ja Tuukka Lehtiniemen tekoälyn kouluttamista vankityönä käsittelevä artikkeli sai yllättävää huomiota koodauksen ammattilaiselta. Tässä blogikirjoituksessa tutkijat jatkavat keskustelua lukijansa kanssa ja pohtivat muun muassa sitä, mitä kitka, työn hinta ja vankityöhön liitetty toivo voivat kertoa meille teknologian tulevaisuudesta.
Beyond Digital Optimism: What Finland Can Learn from the UK’s Universal Credit Experiment
In this blog we reflect on key insights from the REPAIR + Kela seminar held on May 23, 2025. Drawing lessons from the UK’s “digital-by-design” Universal Credit model, the seminar posed a timely and consequential question: Can digitalization simplify complex problems in welfare policy?
Mitä datakeskukset merkitsevät suomalaisille paikkakunnille? Katsaus REPAIR-hankkeen datakeskustyöpajoihin
Tuovatko datakeskukset todellisuudessa sellaista taloudellista elinvoimaa ja kasvua, jota niiltä toivotaan? Miten datakeskuksiin kytkeytyviin ongelmiin tulisi varautua Suomessa paremmin?