Tekoälyaikana ihmistä pitää suojella itseltään
Digitalisaation ja tekoälyn murroksessa perinteinen ajatus oikeudesta suojata ihmistä ulkopuolisilta uhilta saa uuden, hämmentävän käänteen: pitäisikö oikeuden suojata meitä myös meiltä itseltämme? Jenni Hakkarainen pohtii blogissaan, miten tekoäly haastaa asiantuntijuuden ydintä ja miksi organisaatioiden voi olla tarpeen asettaa rajoja, jotta tarvittava osaaminen säilyy.
Hypen hinta on korjaustyön näkymättömyys
Santtu Räisänen avaa blogissaan, miten hype toimii teknologian kentällä harhautuksen välineenä, ja miksi sen purkaminen on tärkeää.
Tekoäly antaa meille luvan olla tyhmiä
Jos asiantuntijuus perustuu yhä enemmän tekoälyn käyttöön, se voi kaventaa ajattelun monipuolisuutta ja vähentää tarvetta harjoittaa omaa muistia ja tiedonhallintaa. Mutta onko kehityssuuntaa syytä muuttaa, jos asiat kuitenkin sujuvat? Tekeekö tekoäly meistä tyhmempiä vai onko se vain meidän omaa tyhmyyttämme, että ylipäätään käytämme tekoälyä? Raul Haklin ja Pekka Mäkelän blogissa liikutaan isojen kysymysten äärellä.
Repair and the 5Vs of Big Data – In Dialogue With Caddie Alford
On August 20th, Associate Professor of Digital Rhetoric Caddie Alford presented an interdisciplinary work-in-progress talk titled Repair and the 5Vs of Big Data. The talk focused on the harms of Big Tech platformization by drawing on what computer scientists refer to as the “5Vs of Big Data:” value, veracity, volume, variety, and velocity.
Tekoäly tylsiin töihin
Tekeekö tekoäly työstä tylsempää vai vapauttaako se meidät mielekkäämpiin tehtäviin? Tuukka Lehtiniemi tarkastelee kirjoituksessaan, millaisia työtehtäviä kannattaisi siirtää tekoälyn hoidettavaksi ja missä kohtaa automaatio alkaa nakertaa työn merkityksellisyyttä.
Vankilatutkimus ja teknologian hinta – lukijapalautetta
Minna Ruckensteinin ja Tuukka Lehtiniemen tekoälyn kouluttamista vankityönä käsittelevä artikkeli sai yllättävää huomiota koodauksen ammattilaiselta. Tässä blogikirjoituksessa tutkijat jatkavat keskustelua lukijansa kanssa ja pohtivat muun muassa sitä, mitä kitka, työn hinta ja vankityöhön liitetty toivo voivat kertoa meille teknologian tulevaisuudesta.
Beyond Digital Optimism: What Finland Can Learn from the UK’s Universal Credit Experiment
In this blog we reflect on key insights from the REPAIR + Kela seminar held on May 23, 2025. Drawing lessons from the UK’s “digital-by-design” Universal Credit model, the seminar posed a timely and consequential question: Can digitalization simplify complex problems in welfare policy?
Mitä datakeskukset merkitsevät suomalaisille paikkakunnille? Katsaus REPAIR-hankkeen datakeskustyöpajoihin
Tuovatko datakeskukset todellisuudessa sellaista taloudellista elinvoimaa ja kasvua, jota niiltä toivotaan? Miten datakeskuksiin kytkeytyviin ongelmiin tulisi varautua Suomessa paremmin?
Korjaustyössä: REPAIRin uudet tutkijat esittäytyvät
Millaisia vinoumia piilee työvoimapalvelujen algoritmisissa järjestelmissä? Miten varmistetaan, että sosiaaliturvaa hallinnoivat järjestelmät palvelevat ihmisiä oikeudenmukaisesti? Tässä blogissa esittäytyvät REPAIR-hankkeen uudet tutkijat Garima Singh ja Aino Salmi, joiden tutkimus nostaa esiin kriittisiä kysymyksiä algoritmeista, rakenteellisista vinoumista ja siitä, miten järjestelmät voisivat paremmin ottaa huomioon ihmisten moninaisuuden.
Tutkijoiden ja toimittajien keskustelussa peräänkuulutettiin kriittisyyttä teknologiajournalismiin: “Minua kiinnostaa valta, ei härpäkkeet”
Teknologiajournalismi on usein sensaatiohakuista ja keskittyy joko hurjiin lupauksiin tai uhkakuviin. Tässä blogissa käydään läpi "Mikä mättää teknologiajournalismissa?" -tilaisuuden antia ja pohditaan, miten parantaa teknologiajournalismia niin, ettei se jää yritysten markkinointipuheiden varaan.
Tekoälysääntelyn käänne? Poliittisen keskustelun muutos herättää kysymyksiä EU:n linjasta
Kukaan, joka seurasi Pariisissa helmikuussa 2025 järjestettyä tekoälyhuippukokousta, ei voinut olla huomaamatta muutosta globaaissa ja erityisesti eurooppalaisessa keskustelussa koskien tekoälyn sääntelyä. Johannes Mikkonen pohtii blogissaan, onko EU kääntämässä kelkkaansa sääntelyn suhteen.
Kaiken takana on piilossa – näkökulmia digitaaliseen infrastruktuuriin
Joonas Aitonurmi tutkii väitöskirjassaan julkisen digitaalisen infrastruktuurin rakentumista ja arvoa. Hän kerää aineistoaan työpajoissa DEDA-työkalun avulla. Työpajat ja DEDAn osallistujille esittämät kysymykset auttavat valaisemaan infrastruktuureihin liittyviä piilossa olevia sosiaalisia käytäntöjä ja rakenteita. Nämä käytännöt ja rakenteet tekevät digitaaliset järjestelmät mahdollisiksi, mutta jäävät usein huomaamatta, kun keskitytään pelkkään teknologiaan.
Digitaalinen valvonta ja vakuutus paimentajana
Algoritmien mullistaessa koko elämäntapaa niiltä on toivottu murroksellisuutta myös vakuutusalalla: olisiko mahdollista ennakoida entistä paremmin erilaisia onnettomuuksia ja niiden kustannuksia? Turo-Kimmo Lehtonen kirjoittaa, miten algoritmien ja valvovan vallan suhde vaikuttaa tähän kysymykseen vastaamiseen.
Luottamus algoritmien aikana – keskusteluja SHIELD-päivässä 23.1.2025
Luottamusta on tutkittu eri tieteenalojen näkökulmista ja luottamuksen käsitteelle löytyy kymmeniä määritelmiä. Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittaman turvallisuutta ja algoritmeja käsittelevän SHIELD-ohjelman luottamusta käsittelevä seminaari toi yhteen monitieteiset tutkimusryhmät. Päivään osallistui tutkijoita filosofiasta, kognitiivisesta psykologiasta, sosiaalipsykologiasta, sosiologiasta, valtiotieteistä, tietojärjestelmätieteistä, tietojohtamisesta, data-analytiikasta ja juridiikasta.
Datakeskuksissa on eroja – REPAIR järjestää kolme datakeskustyöpajaa maaliskuussa
Datakeskukset ovat tekoälyn, pilvipalveluiden ja muun teknologisen kehityksen perusta. Mitä datakeskukset tekevät yksittäisille kunnille ja koko Suomelle? Ja toisaalta mitä kunnat ja Suomi tekevät datakeskuksille?
Repair-hankkeessa yritämme ymmärtää, mikä datakeskuksissa tuottaa arvoa paikallisesti ja kansallisesti – ja toisaalta mikä ei. Järjestämme keväällä 2025 aiheesta työpajoja. Tavoitteena on, että niiden jälkeen pystymme tuomaan tähän keskusteluun tarvittavaa konkretiaa.
Kybervakuuttaminen – kun digitaalinen infrastruktuuri murtuu
Digitalisoituminen on tuottanut elämänmuotoomme uudenlaista haavoittuvuutta: datan omistamiseen, tuottamiseen, siirtämiseen ja varastoimiseen liittyy uhkia. Koneet ja yhteydet voivat hajota. Tätäkin merkittävämpänä ongelmana nähdään kuitenkin suoranainen rikollinen toiminta. Kun tietoja kaapataan kiristämistarkoituksessa tai yhteyksiä vaurioitetaan poliittisista syistä, sekä omaisuus että henkilötiedot ovat vaarassa. Puhutaan kyberriskistä. Sitä vastaan suojautumista finanssialan tarjoamin keinoin nimitetään puolestaan kybervakuuttamiseksi.
Digital Anthropology Meets China - Insights from Professor Daniel Miller’s Book Talk on February 12th
In his February 12th Book Talk, professor Daniel Miller explored the themes of his latest work, “Understanding China through Digital Anthropology”. The discussion highlighted how digital media shapes social, cultural, and personal dynamics in contemporary China, providing a unique anthropological perspective on a rapidly evolving society.
“Systems are broken – and so are their stories” – REPAIR Scholarly Talk with Associate Professor Alison Powell on 29.1.
On Wednesday January 29th, we had the pleasure of hosting our first REPAIR Scholarly Talk of the year, featuring Associate Professor Alison Powell from the London School of Economics and Political Science. The event also features discussions led by Yana Boeva from the University of Stuttgart and Santeri Räisänen from the University of Helsinki.
Onko DeepSeek murtuma suomalaisten paikkakuntien tulevaisuusvisioissa?
Maailman teknologiapiirit ja pääomamarkkinat ovat kohisseet kiinalaisen startup-yrityksen DeepSeekin julkaisemasta tekoälymallista. Sanna Vellava ja Johannes Mikkonen kirjoittavat mitä ennakoitua tehokkaammat tekoälymallit mahdollisesti tarkoittavat Suomelle, jossa on käynnissä ennennäkemätön datakeskusbuumi?Kuinka kestävä on tulevaisuusvisio, joka perustuu laskentatehon ja datakeskusten määrän räjähdysmäiseen kasvuun?
Syrjivät algoritmit nakertavat luottamusta Pohjolan hyvinvointivaltioissa – on aika unohtaa keppi ja panostaa tukeen
Viimeisten muutaman viikon aikana selvitykset niin Ruotsista kuin Tanskasta ovat tuoneet esiin syrjivien algoritmien käytön sosiaalipalveluissa. Professori Minna van Gerven kirjoittaa että on vastaavat tapaukset nakertavat luottamusta hyvinvointivaltioon ja olisi aika siirtyvä kepistä tukeen.