On August 20th, Associate Professor of Digital Rhetoric Caddie Alford presented an interdisciplinary work-in-progress talk titled Repair and the 5Vs of Big Data. The talk focused on the harms of Big Tech platformization by drawing on what computer scientists refer to as the “5Vs of Big Data:” value, veracity, volume, variety, and velocity.

In this blog we reflect on key insights from the REPAIR + Kela seminar held on May 23, 2025. Drawing lessons from the UK’s “digital-by-design” Universal Credit model, the seminar posed a timely and consequential question: Can digitalization simplify complex problems in welfare policy?

Tuovatko datakeskukset todellisuudessa sellaista taloudellista elinvoimaa ja kasvua, jota niiltä toivotaan? Miten datakeskuksiin kytkeytyviin ongelmiin tulisi varautua Suomessa paremmin?

Millaisia vinoumia piilee työvoimapalvelujen algoritmisissa järjestelmissä? Miten varmistetaan, että sosiaaliturvaa hallinnoivat järjestelmät palvelevat ihmisiä oikeudenmukaisesti? Tässä blogissa esittäytyvät REPAIR-hankkeen uudet tutkijat Garima Singh ja Aino Salmi, joiden tutkimus nostaa esiin kriittisiä kysymyksiä algoritmeista, rakenteellisista vinoumista ja siitä, miten järjestelmät voisivat paremmin ottaa huomioon ihmisten moninaisuuden.

Teknologiajournalismi on usein sensaatiohakuista ja keskittyy joko hurjiin lupauksiin tai uhkakuviin. Tässä blogissa käydään läpi "Mikä mättää teknologiajournalismissa?" -tilaisuuden antia ja pohditaan, miten parantaa teknologiajournalismia niin, ettei se jää yritysten markkinointipuheiden varaan.

Kukaan, joka seurasi Pariisissa helmikuussa 2025 järjestettyä tekoälyhuippukokousta, ei voinut olla huomaamatta muutosta globaaissa ja erityisesti eurooppalaisessa keskustelussa koskien tekoälyn sääntelyä. Johannes Mikkonen pohtii blogissaan, onko EU kääntämässä kelkkaansa sääntelyn suhteen.

Joonas Aitonurmi tutkii väitöskirjassaan julkisen digitaalisen infrastruktuurin rakentumista ja arvoa. Hän kerää aineistoaan työpajoissa DEDA-työkalun avulla. Työpajat ja DEDAn osallistujille esittämät kysymykset auttavat valaisemaan infrastruktuureihin liittyviä piilossa olevia sosiaalisia käytäntöjä ja rakenteita. Nämä käytännöt ja rakenteet tekevät digitaaliset järjestelmät mahdollisiksi, mutta jäävät usein huomaamatta, kun keskitytään pelkkään teknologiaan.

Algoritmien mullistaessa koko elämäntapaa niiltä on toivottu murroksellisuutta myös vakuutusalalla: olisiko mahdollista ennakoida entistä paremmin erilaisia onnettomuuksia ja niiden kustannuksia? Turo-Kimmo Lehtonen kirjoittaa, miten algoritmien ja valvovan vallan suhde vaikuttaa tähän kysymykseen vastaamiseen.

Luottamusta on tutkittu eri tieteenalojen näkökulmista ja luottamuksen käsitteelle löytyy kymmeniä määritelmiä. Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittaman turvallisuutta ja algoritmeja käsittelevän SHIELD-ohjelman luottamusta käsittelevä seminaari toi yhteen monitieteiset tutkimusryhmät. Päivään osallistui tutkijoita filosofiasta, kognitiivisesta psykologiasta, sosiaalipsykologiasta, sosiologiasta, valtiotieteistä, tietojärjestelmätieteistä, tietojohtamisesta, data-analytiikasta ja juridiikasta.

Datakeskukset ovat tekoälyn, pilvipalveluiden ja muun teknologisen kehityksen perusta. Mitä datakeskukset tekevät yksittäisille kunnille ja koko Suomelle? Ja toisaalta mitä kunnat ja Suomi tekevät datakeskuksille?

Repair-hankkeessa yritämme ymmärtää, mikä datakeskuksissa tuottaa arvoa paikallisesti ja kansallisesti – ja toisaalta mikä ei. Järjestämme keväällä 2025 aiheesta työpajoja. Tavoitteena on, että niiden jälkeen pystymme tuomaan tähän keskusteluun tarvittavaa konkretiaa.

Digitalisoituminen on tuottanut elämänmuotoomme uudenlaista haavoittuvuutta: datan omistamiseen, tuottamiseen, siirtämiseen ja varastoimiseen liittyy uhkia. Koneet ja yhteydet voivat hajota. Tätäkin merkittävämpänä ongelmana nähdään kuitenkin suoranainen rikollinen toiminta. Kun tietoja kaapataan kiristämistarkoituksessa tai yhteyksiä vaurioitetaan poliittisista syistä, sekä omaisuus että henkilötiedot ovat vaarassa. Puhutaan kyberriskistä. Sitä vastaan suojautumista finanssialan tarjoamin keinoin nimitetään puolestaan kybervakuuttamiseksi.