Tutkijoiden ja toimittajien keskustelussa peräänkuulutettiin kriittisyyttä teknologiajournalismiin: “Minua kiinnostaa valta, ei härpäkkeet”

Johannes Mikkonen

Kuvassa toimittajat Teemu Hallamaa (Yle), Melissa Heikkilä (Financial Times) ja Sonia Zaki (Uusi Juttu)

Mediassa käsitellään tekoälyä ja algoritmeja entistä monipuolisemmin ja kriittisemmin. Silti teknologia-aiheiset jutut ovat usein sensaatiohakuisia ja keskittyvät joko hurjiin lupauksiin tai uhkakuviin. 

Kun Pirkanmaa uusii potilastietojärjestelmäänsä vaiheittain, pitkä ja monimutkainen prosessi typistyy Helsingin Sanomien artikkelissa “teköälyn mullistukseksi”. Asiantuntijan roolissa artikkelissa on tietojärjestelmän tuottaneen yrityksen toimitusjohtaja, joka vakuutti, miten hieno ja merkittävä uudistus oli.

Mitä jää kertomatta, kun teknologiasta puhutaan superlatiivien kautta ja palstatilaa saavat enimmäkseen teknologiayritysten edustajat? Millaista on hyvä teknologiajournalismi, ja miten se voisi lisätä ymmärrystä teknologian monimutkaisista yhteiskunnallisista vaikutussuhteista? 

Näitä kysymyksiä käsiteltiin "Mikä mättää teknologiajournalismissa?" -tilaisuudessa 14.3.2025. Tilaisuus kokosi yhteen teknologiasta kirjoittavia huipputoimittajia sekä tutkijoita keskustelemaan teknologiajournalismin tilasta ja toimintatavoista.

Keskustelun tavoitteena oli pohtia, miten teknologiajournalismista voisi tulla vieläkin parempaa, ja miten tutkijat ja toimittajat voisivat tehdä tiiviimpää yhteistyötä. Puhujina tilaisuudessa olivat toimittajat Melissa Heikkilä (Financial Times), Sonia Zaki (Uusi Juttu) ja Teemu Hallamaa (Yle). 

Teknologiajournalismi ei ole vain teknologiasta kertomista

Jos media käsittelee teknologiaa erillisenä osana muista yhteiskunnan osa-alueista, merkittävät kysymykset esimerkiksi vallankäytöstä, rahasta ja politiikasta uhkaavat unohtua.

 “Teknologiatoimittajien pitäisi käsitellä teknologiaa kuten politiikan toimittajat käsittelevät politiikkaa: median pitäisi avata, miksi teknologiayritykset toimivat kuten toimivat, millaisia ristiriitoja ja jännitteitä niihin liittyy, sekä selittää, mistä uusissa teknologioissa on kyse”, kuvasi Uuden Jutun Sonia Zaki.

Myös Ylen Teemu Hallamaa painotti, ettei teknologiasta voi raportoida tarkastelematta yhteiskuntaa laajemmin. “Teknologinen kehitys lisää tällä hetkellä eriarvoistumista. Siksi aiheesta raportoivien toimittajien pitää selvittää myös teknologian kehityksen taustoja  ja vaikutuksia”, Hallamaa kuvasi.  

Heikkilä kertoi olevansa allerginen erityisesti yritysten teknologiahypelle ja korosti toimittajien vastuuta katsoa tarkemmin uusien ja kiiltävien kehitysaskelten sisälle.  “Minua kiinnostaa valta, ei härpäkkeet”, Heikkilä totesi.

Parempaa teknologiajournalismia tutkijoiden ja toimittajien yhteistyöllä 

Tutkijoiden ja toimittajien yhteistyö on ratkaisevaa, jotta teknologiajournalismi ei jää yritysten markkinointipuheiden varaan. Toimittajien mukaan ongelmana on kiire.  Heillä on usein vain tunteja aikaa paketoida monimutkainen aihe uutiseksi. 

Heikkilän mukaan, se voi tarkoittaa, että 60-sivuinen tutkimuspaperi on sisäistettävä vuorokaudessa, ja lopulta jutun kirjoittamiseen on vain kolme tuntia. Syvälliselle analyysille ei jää paljon aikaa, minkä takia kontakti tutkijaan on tärkeä. Tutkija voi käydä jutun läpi ja korjata mahdolliset asiavirheet tai antaa kommentin nopeasti. Tällä hetkellä suurin osa yhteydenotoista toimittajien suuntaan tulee kuitenkin yrityksiltä, vaikka tutkijoilla olisi paljon annettavaa. 

"Meille on paljon hyötyä siitä, että tutkijat ovat yhteydessä. Vinkkaavat tulevasta tutkimuksesta vaikka tekstarilla: Mikä näkökulma puuttuu keskustelusta?" muistutti toimittaja Zaki.

 "Tutkijana oleminen on supervoima – konsultit myy, mutta tutkijan näkemys on katu-uskottavampi," jatkoi Hallamaa. 

Verkostoituminen ja suora yhteydenpito ovat siis avaimia siihen, että tutkimustieto päätyy osaksi julkista keskustelua. Kun tutkijat ja toimittajat tuntevat toisensa, kynnys kysyä ja kommentoida madaltuu ja teknologiajournalismista tulee monipuolisempaa ja syvällisempää. Tutkijan ei kannata odottaa hankkeensa lopputulosten julkaisuun asti, vaan kertoa tutkimuksestaan tutulle toimittajalle matalalla kynnyksellä jo sen alkuvaiheissa. 

Mitä tapahtuu teknologiajournalismille?

Erityisesti ChatGPT:n lanseerauksen jälkeen ihmisten kiinnostus teknologiajournalismiin on kasvanut. Viimeaikaiset tapahtumat, joista merkittävimpänä esimerkiksi Elon Muskin kaltaisten teknologiayrittäjien rooli politiikassa, on nostanut esiin teknologian ja poliittisen vallan väliset kytkökset. Teknologiajournalismi onkin siirtynyt enemmän kuluttajakeskeisistä testeistä laajempien yhteiskunnallisten kysymysten tarkasteluun. 

Teknologian kehittyessä on entistä tärkeämpää, että media käsittelee teknologiaa syvällisesti, kriittisesti ja monipuolisesti. Tutkijoiden ja toimittajien välistä yhteistyötä on tiivistettävä ja luotava luottamussuhteita puolin ja toisin. Tutkijoiden on myös itse oltava aktiivisia mediakontaktien etsimisessä. Tämän tapaamisen pohjalta viesti oli selvä: toimittajat ottavat hyvin mielellään vastaan tutkijoiden näkökulmia.