Kansalaiskeskustelun kirjo kertoo tekoälyn hähmäisestä roolista

Anne Fehres and Luke Conroy & AI4Media / https://betterimagesofai.org / https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/

Keskustelu tekoälyn ympärillä on kiivasta, mutta yksipuolista eikä kansalaisilla ole ollut paljon sanaa siinä. Tekoälyllä on yleensä sateentekijän asema talouskasvun buustaamisessa ja sen vakuutetaan olevan välttämätöntä istuttaa ihan kaikkialle, minne teknologia taipuu. Tarvitaan sitä tai ei.

Ydineetos julkisuudessa on se, että tekoäly tulee taivaanrannassa häämöttävän myrskypilven lailla ja meillä kansalaisilla on vain mahdollisuus sopeutua siihen parhaan kykymme mukaan, kuten REPAIRin johtaja (ma.) Tuukka Lehtiniemi on kuvannut asiaa.

Mutta mitä mieltä kansalaiset ovat tekoälystä? Uskaltavatko he olla mitään mieltä nykyisen keskustelun puristuksessa?

“Vuoden tärkein kansalaiskeskustelu”

Elokuun lopulla osallistuin Tampereella tilaisuuteen Tekoälymuutos ja tulevaisuus, jota markkinoitiin kunnianhimoisesti “vuoden tärkeimpänä kansalaiskeskusteluna” ja sen tavoitteena oli käynnistää laajempi keskustelu tekoälystä. Tapahtuman järjestivät Sustinaires ry, Vastuullinen tekoäly ry, AI4Citizens ja DigiSus.

Miten keskustelu sitten onnistui käynnistymään? Hienosti. Neljä alustusta herättelivät sopivasti Nokia Areenan mustille penkeille kokoontuneiden kansalaisten mieliä.  Ajatustenvaihto puheiden jälkeen oli hämmentävän hyvää, vaikka etukäteen olinkin vähän kyyninen. Varmasti monella meistä on kokemuksia siitä, miten yleinen keskustelu jää junnaamaan paikoilleen toisarvoisiin asioihin tai sitä dominoi muutama ihminen.

Tämä kansalaiskeskustelu sujui toisin.

Tampereella "Tekoälymuutos ja tulevaisuus" -tilaisuudessa elokuussa yleisö keskusteli vilkkaasti, monipuolisesti ja rakentavassa hengessä siitä, mihin tekoälyn tulisi asettua kansalaisten arjessa.

Tekoäly on valintoja, ei ennalta määrätty kohtalo

Palataan kuitenkin hetkeksi neljään tilattuun puheenvuoroon teemasta, joilla tilaisuus lähti käyntiin. Ne ravistelivat terveellä tavalla nykyistä tekoälykeskustelua. Julkisessa puheessa keskustelu mahdollisuudesta valita teknologian(kin) suhteen puuttuu lähes tyystin, muistuttivat asiantuntijat. Kuitenkin tekoäly pitäisi nähdä aivan samoin kuin mikä tahansa muu teknologia - se on valintoja ja valitsematta jättämistä.

Tuukka Lehtiniemi (REPAIR) tarjosi kolme näkökulmaa tekoälyyn ja muutokseen: karismaattiset lupaukset, kentaurit ja luddiitit. Kerttu Kajander (Tampereen nuorisovaltuusto) puhui nuorista, Aleksi Kopponen (valtiovarainministeriö) valtion tekoälyohjelmista ja Karoliina Snell  (SHIELD) pikateknologiasta. Kiinnostavat alustukset näkyvät Yle Areenassa 23.9.2026 asti: https://areena.yle.fi/1-78479622
Kannattaa käydä katsomassa, kun vielä ehtii.

Kansalaiskeskustelun neljä pointtia

Puhujien innoittamana tai heistä huolimatta tilaisuudessa aiheesta seuraavaksi käyty yleisökeskustelu kääntyi mielestäni erityisen kiinnostavaksi seurata. Kansalaiskeskustelua tekoälyn ympärillä ei ole viritetty liikaa. Oli vuoden tärkein tai ei, joka tapauksessa Tampereella käytiin harvinaisen rakentavaa ja rohkaisevaa kansalaiskeskustelua. Siksi on paikallaan analysoida, mistä ja miten keskusteltiin. Tässä tiivistettynä havaintoja:

1)      Keskustelu ei kanavoitunut muutamaan aiheeseen, vaan kulki laidasta toiseen. Minulle se kertoi siitä, että tekoälyn rooli yhteiskunnassa ei ole vielä hahmottunut ihmisten mielissä. AI on kuin ameeba, joka on kaikkialla eikä missään. Se hakee paikkaansa sekä yhteiskunnassa että ihmisten mielissä.

2)      Puheenvuorot lähtivät liikkeelle ihmisten henkilökohtaisten kokemusten kautta: “olen opiskelija”, “olen kolmen lapsen äiti”, “olen tutkija”  Suhde tekoälyyn hahmottui henkilökohtaisen kautta. Viehättävää ja rohkeaa, ja kertoi myös siitä, miten yleisen tason keskusteluun ei ole vielä paljon eväitä. Tekoäly sijoittuu ihmisen elämässä johonkin yksittäiseen kohtaan, tekoälyyn vasta tutustutaan ja arvioidaan, “uskalletaanko” sille antaa enemmän tilaa elämän muilla alueilla.

3)      Kuitenkin yksittäisten kokemusten pohjalta puheenvuoroissa pohdittiin myös isompaa kuvaa eli sitä, kuka päättää tekoälystä ja kenen eduksi. Ja ennen kaikkea sitä, miltä me yhteisesti ehkä haluamme tekoälyn sävyttämän tulevaisuuden näyttävän.

4)      Keskustelun ilmapiiri oli utelias, rakentava ja toisten näkökulmia janottiin. Mitään tai ketään ei tyrmätty tai vähätelty.

Vallalla innostunut epämääräisyys

Kansalaiskeskustelu on ainakin tämän perusteella rakentavaa ja innostunutta. Toivon, että nyt käydyn ajatustenvaihdon ilmapiiri ja kriittinen uteliaisuus tulevaisuuden suhteen on läsnä myös tulevissa keskusteluissa.

Keskustelu oli kuitenkin vielä ennen kaikkea hähmäistä - ymmärrettävästi. Hähmäisyys kertoo siitä, että kansalaiskeskustelua on syytä virittää kaikin voimin ja kaikissa mahdollisissa paikoissa käyntiin.

Toivon, että loppuvuoteen mahtuu vielä monta Tampereen kaltaista tilaisuutta, joissa kuullaan useampien kansanosien keskustelua, koska rehellisyyden nimissä on sanottava, että Nokia Areenalle kokoontunut “kansa” oli ainakin jossain määrin valikoitunutta.

Tähän loppuun vielä muutama kiinnostava - ja toivottavasti keskustelua monessa pöydässä herättävä poiminta REPAIRin Tuukka Lehtiniemen alustuksesta:

- Teknologiamuutos ei ole hyvä tai huono.

- Tulevaisuuden rakentamisen lähtökohdan on oltava ihmisten ja yhteiskunnan tarpeissa, ei teknologian mahdollisuuksissa ja lupauksissa.

- Teknologian kiehtovat lupaukset ohjaavat sekä tekoälykeskustelua että sitä, millaista tulevaisuutta teknologialla tehdään.

-   Ohjaammeko me tulevaisuudessa teknologiaa, vai annammeko teknologian ohjata meitä?

Jos haluat lukea lisää tilaisuuden kansalaiskeskustelusta, tutustu blogiin “Millaista Suomea tekoälyn avulla rakennetaan” Vastuullinen Tekoäly ry:n sivuilta.