Tekoälyaikana ihmistä pitää suojella itseltään

Jenni Hakkarainen

”Ihmistä pitää suojella ihmiseltä itseltään”. Mikä kummallinen väite, etenkin jos tarkastelen sitä oikeustieteilijänä ja oikeudellisesti varteenotettavana väitteenä. REPAIR järjesti syyskuussa Digitaalisen yhteiskunnan korjauspäivät, joiden aikana keskustelimme viimeisen kolmen vuoden aikana tekemästämme tutkimuksesta. Tilaisuudessa minun tuli alustaa otsikossa esitettyä väitettä.  

Niin, pitäisikö ihmistä suojata itseltään, ja jos pitäisi, kenen tai minkä se tulisi tehdä?

Oikeus digiajassa

Oikeus perinteisesti suojaa ihmistä ulkopuoliselta mielivallalta ja pakotteilta. Perusoikeudet suojaavat meitä valtion kohtuuttomalta vallankäytöltä ja rikosoikeus pyrkii suojaamaan (tai ainakin rankaisemaan) meitä muiden haitalliselta toiminnalta. Mutta, että oikeusko suojaisi minua minulta itseltäni?

Toki sääntely pyrkii ohjaamaan toimintaani pois asioista, joiden nähdään vahingoittavan minua - karkkien verotuksesta puhutaan usein vaalien alla, ja (kunnon) kuohuviinin myyntiä on toden totta rajoitettu. Mutta entä digitalisaatio ja sen erilaiset ilmiöt, pitäisikö minua suojella niiltä?

Kysymys pitää sisällään oletuksen siitä, että omat psyykkiset, sosiaaliset ja fyysiset kykyni ovat niin rampautuneet, että en pysty enää itse itseäni suojaamaan. En näe mikä on minulle haitaksi. Viimeaikojen keskustelu esimerkiksi sosiaalisen median mahdollisesta ikärajasta osoittaa, kuinka Euroopan Unioni tuntee vetoa etenkin näennäisesti heikompien ihmisryhmien suojaamiseen digitaalisten välineiden haittavaikutuksilta.

Tekoäly ja asiantuntijuuden säilyttäminen

Korjauspäivässä esitetyn väitteen kontekstina oli työelämä ja tekoäly. Työelämän kannalta mieleeni tuli ensimmäiseksi kaksi keskeistä artiklaa nykyisestä Tekoälyasetuksesta. Artikla 4, joka velvoittaa tekoälyteknologioiden tarjoajia ja käyttöönottajia varmistamaan, että tekoälyn käytöstä vastaavalla henkilöstöllä on riittävä tekoälylukutaito. Artikla 14 taas koskee kiisteltyä valvontaa, joka niin ikään koskee organisaatiota ja sitä kautta yksilöitä. Kuka valvoo, että tekoäly ei tee tyhmyyksiä?

Sen sijaan, että Tekoälyasetus suojelisi ihmisiä heiltä itseltään, se monilta osin velvoittaa ihmisiä suojelemaan toisia ihmisiä tekoälyltä. Tässä kohdin alustustani olin jo itsekin hämilläni. Kuka suojaa ketä? Mitä suojelemisen arvoista (työpaikoilla) edes olisi? No tietenkin asiantuntijuus!

Muistin keskustelun erään henkilön kanssa, joka oli mukana testaamassa tekoälyn käyttöä erään äärimmäisen tärkeän, joskin triviaalin tehtävän suorittamisessa. Kokeilu tapahtui hyvin pienellä porukalla eräässä tuomioistuimessa. Testaajina oli virkaiältään vanhempia virkahenkilöitä, ja vasta muutamia vuosia virassa olleet (ehkä teknologian kanssa muuten kokeneemmat) oli suljettu kokeilun ulkopuolelle.

Miksi? Hämmästelin sitä itsekin. Keskustelun edetessä minulle valkeni, että kyse oli tarkoituksellisesta halusta suojella virkahenkilöitä heiltä itseltään. Vaikka kyseessä oli sinänsä triviaalilta vaikuttava tehtävä, oli organisaatiossa ymmärretty, että annetun tehtävän tekeminen ja sen logiikan ymmärtäminen ja soveltaminen ilman tekoälyn käyttöä on ammattiosaamisen ytimessä. Tehtävän hallitsemiseen ei ole oikotietä, se täytyy ihan itse lusia.

Organisaatio oli siis jo äärimmäisen pienimuotoisen testauksen yhteydessä määritellyt sen, mitä virkamiehen tulee itse kyetä tekemään ja rakentanut palomuurin tarpeelliseksi katsomaansa kohtaan. Suojaamaan ihmistä itseltään mukavuudenhalulta ja työn tehostamisesta seuraavilta suorituspaineilta. Itse jäin miettimään, kuinka eri organisaatiot pystyvät ja haluavat suojata erilaisten asiantuntijuuksien ydintä? Mitä eriävistä suojauskäytänteistä mahdollisesti seuraa? Tai onko edes olemassa mitään sellaista osaamisen ydintä, jota ylipäätään pitäisi suojata koneilta?

**

Teksti pohjautuu Jenni Hakkaraisen 12.9.2025 Digitaalisen yhteiskunnan korjauspäivässä pitämään alustukseen, jonka tavoitteena oli herättää keskustelua väitteestä “Tekoälyaikana ihmistä pitää suojella itseltään.”

 

Seuraava
Seuraava

Hypen hinta on korjaustyön näkymättömyys